Voi että, vasta äsken huomasin, että oli Runebergin päivä käydessäni Hallattaren blogissa. Eihän täällä ole laskiainen, vaan martedi grasso, (lihava tiistai), josta alkaa paasto.
Hallatar siellä tarjoili kuvallisia laskiaisherkkuja. Olisihan tosi kiva syödä laskiaispullia tai runebergintorttuja, muttei niitä täällä saa. Hernekeittoakaan en ole syönyt yli kahteenkymmeneen vuoteen. Mutta eniten kaipaan blinejä siian mädin kanssa. Blinit ovat venäläisiä, mutta siianmäti on ihan aitoa suomalaista herkkua. Nam.
Muuten Runebergin poika, kuvanveistäjä Walter Runeberg asui peräti 14 vuotta Roomassa, jossa kolme hänen lapsistaan kuoli. (1800-luvulla lapsikuolleisuus oli kovin korkealla. Myös Sakari Topeliuksen lapsista kuoli muistaakseni kolme.
Muuan Kauppakorkeakoulun entinen dosentti oli nähnyt Runebergin lasten haudatkin Rooman protestanttien hautausmaalla, missä on haudattuna myös kuvanveistäjä Johannes Takanen, joka meni naimisiin napolilaisen naisen kanssa. Heidän kolmesta lapsestaan yksi kuoli pienenä, ja Takanen itsekin menehtyi melko nuorena. Hänen jälkeläisiään asuu edelleen Roomassa tai sen lähituntumassa parisenkymmentä, joista osalla on sukunimenäkin Takanen. Italialaiset lausuvat sen Takaanen, paino toisella tavulla.
Takanen tunnetaan Rebecca kaivolla-patsaasta, josta on lukuisia jäljitelmiä ja Ateneumissa on suomalaisille taiteilijoille omistetun huoneen sisäänkäynnin vieressä hänen Amor-patsaansa. Takanen voitti myös Aleksanteri II:n patsaskilpailun, mutta Johanneksen kuoltua sen toteutti Walter Runeberg.
Takasen kuoleman jälkeen monet suomalaiset majailivat Roomassa hänen leskensä, Giacinta Takasen luona.
Huippua! Ei voi olla totta, että löytyy joku muu historiaan höyrähtänyt. Kun mieskin on sitä lajia, että kiertää kyllä kirkkoja ja museoita, mutta mahdollisimman kaukaa, tuntuu tosi kivalta lukea tälläisiä bloggauksia.
Löysin tänne Milanon sivujen kautta ja en edes lukenut tätä kirjoitusta pidemmälle, kun jo kiirehdin laittamaan kommenttia…:) Tuo vanhan ajan lapsikuolleisuus on aivan karmeaa. Lönnroth sai haudata vieläkin useampia jälkeläisiään. Ellen nyt aivan läpiä puhu päähäni hänen kuudesta lapsestaan vain yksi tytär varttui aikuiseksi.
Kävin Runebergin kotimuseossa Porvoossa viime syksynä Fredrikan 200-vuotispäivänä. Talo oli tupaten täynnä, joten onneksi ainakin sen seudun ihmiset ymmärtävät arvostaa suurmiehiämme ja vaalia heidän perintöjään. Omasta sukutaulustani löytyy J. V. Snellman ja kyllä minä ainakin olen rinta rottingilla tuosta sukupuun jykevästä oksasta. J.V:n serkku muuten avioitui Lönnrothin kanssa, joten nämä suurmiesten suvut sekoittuivat toisiinsa. Tuolloin kansaa oli niin paljon vähemmän, että luultavasti lähes koko ”sivistyneistö” tunsi jollakin lailla toisensa.
Asutko Roomassa? Kävin siellä ensimmäisen kerran viime huhtikuussa ja vaikutuin totaalisesti kaikesta näkemästäni. Koko Italia on yhtä suurta ulkoilmamuseota mikäli juuri tekemääni viikonloppumatkaa maahan on uskominen. Joten onnittelut hienosta asuinpaikasta mikäli näin on.
Moi, Clarissa. Kiva, että löysit blogini.
Tosiaan Lönnrotin ainoa poika ja neljästä tyttärestä kolme pienenä. Ida Lönnrothan asui loppuikänsä Italiassa ja hänet haudattiin Sienan hautausmaalle. Aion kertoa näistä asioista lisää jatkossa, koska omassakin sukukurjassani löytyi sellainen tapaus, että pariskunta sai 12 lasta, joista vain
esikoinen eli täysi-ikäiseksi.
Asun Anconan provinssissa Adrianmeren puolella, noin 100 km
Riministä etelään.
PS. Olen kirjoittamassa kirjaa suomalaisista Italiassa kautta aikojen.
No, täällä on kirjalle ainakin yksi varma lukija jahka ilmestyy…:)
Ajattele, miten erikoista, että siihen aikaan jolloin Lönnrotkin on elänyt, joku on muuttanut Italiaan…! Sehän on ollut vielä ihan täysin torppien ja talonpoikien aikaa, mutta tästä sivistyneistöstä tietenkin on jo osattu katsella vähän kauemmaksikin. Olikohan muuttoon vaikuttamassa julkisuus ja huomio, jota Lönnrot elinaikanaan sai maistaa mihin tahansa menikin? Osansa saattaa tietenkin olla traagisella perhehistoriallakin, joka tietenkin tuohon aikaa oli tavallista, mutta eivät kai tuonkaan ihmiset toki tunteettomia olleet?
Jo paljon ennen Ida Lönnrotia Italiaan oli muuttanut pysyvästi asumaan kuningas Kustaa kolmannen suosikki, Suomessa syntynyt ja kreivin arvon palveluksistaan saanut Adolph Fredrik Munck. jo 1700-luvun lopulla. Hän olikin ensimmäinen suomalaissyntyinen henkilö, joka muutti pysyvästi Italiaan. Tosin häntä pidettiin täällä ruotsalaisena, koska Suomi oli siihen aikaan osa Ruotsia.
Ja sitten 1800-luvun lopulla Italiaan tulivat kuvataiteilijat, ja myöhemmin myös kirjailijat Eino Leinosta ja Juhani Ahosta lähtien.
Tarkistin muuten tuon sukukirjani tiedon. Lapsia olikin ”vain” yhdeksän, joista kahdeksan kuoli ihan pienenä. Voi vain kuvitella sitä surua siinä perheessä. Eloon jäänyt, esikoinen, oli tytär, joka eli 60-vuotiaaksi, muttei koskaan avioitunut. Tämän perheen isän veljenkin perheeseen syntyi 11 lasta, joista kuusi kuoli pienenä. Samassa suvussa oli paljon muitakin lapsikuolemia.
Se oli kyllä todella hassu sattuma,
että noita molempia päiviä,
vietettiin samana päivänä. =)
Muutenkin tänä vuonna ovat arkipäiville sijoittuvat vapaapäivät kortilla.
Pyhäpäivät on sijoitettu kiltisti viikonloppuihin. =)