PÄÄSIÄISMUNIEN TOIVOSSA…

……  ja mämmin kaihossa

Näin piinaviikolla jokainen voisi vähän miettiä syntejään ja varsinkin niitä kuolemansyntejä. Tuskin monikaan osaisi tänä päivänä luetella Danten Jumalaisessa näytelmässä (Divina Commediassa) esiintyviä, seitsemää kuolemansyntiä, joiden vuoksi kristittyjen uskottiin joutuvan ikuisesti helvetin tuleen. Nehän ovat: kateus, saituus, hekumallisuus, ahneus, viha, ylpeys ja hengen laiskuus.

Oxfordin yliopiston filosofinen tiedekunta antoi joitakin vuosia sitten seitsemälle dosentilleen tehtäväksi osoittaa kirjoituksissaan, että kyseiset paheet eivät enää ole kuolemansyntejä kuten Danten aikoihin, ja että niitä ei pidetä enää edes synteinä ollenkaan. Jokaiselle dosentille annettiin oma paheensa käsiteltäväksi, josta hänen tuli laatia pieni pamfletti. Tarkoituksena oli tutkia, voitaisiinko jokin pahe tai ehkä kaikki vapauttaa piinapenkistä ja nostaa uuteen kunniaan.

Hanke lienee vielä kesken, mutta ainakin yksi pamfletti on jo valmistunut. Se koskee hekumaa, jonka kunnian palauttaminen oli langennut professori Simon Blackburnille, joka mietti asiaa kolme kuukautta. Hän totesi sitten, että se on itse asiassa innokasta sukupuolielämän harjoittamisen halua ja nautintoa sinänsä. Eikä sellaisena tuomittavaa. Hän tuli siihen tulokseen, että oli joidenkin yksinäisten erakkomunkkien syytä, että ihmiset tunsivat syyllisyyttä seksuaalisten halujensakin takia, vaikka eivät tekisikään mitään. Erotiikka on professori Blackburnin mukaan syyttä tuomittu kuolemansyntinä ja ansaitsee paheen sijasta kunnian palautuksen ja korottamisen hyveeksi.

Englannissa professorin julistama, hekuman kuolemansynnistä vapauttava tuomio herätti innostusta, ja siitä keskusteltiin lehtienkin palstoilla. Mm. päivälehti Guardian käsitteli asiaa, ja totesi, ettei yhtäkään Danten aikaisista kuolemansynneistä pitäisi enää luokitella sellaiseksi. Pikemminkin päinvastoin. Toisaalta heräsi epäily, että kenties hekuman poistaminen kuolemansyntien listalta johtaisi antautumisen halun vaimenemiseen sekä miehissä että naisissa. Mene ja tiedä.

Mutta koska ihmiset eivät ilmeisesti voi elää ilman syntiä tai ainakaan ilman synnin houkutusta, Guardian-lehti on varmuuden vuoksi luetellut seitsemän uutta kuolemansyntiä. Ne ovat seuraavat: (ja nostakoon ylös kätensä se, joka ei koskaan ole mihinkään niistä langennut)

 1.  Puhua liian pitkään kännykkään.
 2.   Jättää äänestämättä.
 3.  Liioitella omia kykyjään. (Mielestäni tähän kuuluisi myös
       omien kykyjen vähättely. Asialinja siis.)
 4.  Arvioida ihminen vain hänen omaisuuksiensa mukaan. (Burlesconi!)
 5.  Tuntea mielihyvää toisten onnettomuudesta eli vahingoniloa.
 6.  Olla tunnustamatta omia seksifantasioitaan partnerilleen.
 7.  Laiskotella. (Dolce far niente!)

(RVC)

PS. Mahtaisikohan tavalliseen puhelimeen pitkään puhuminen olla lievempi synti? Kerran nuorena naisena tuli puhuttua puhelimessa peräti viisi tuntia.  Helsingissä ei silloin vielä ollut puhelimen käytössä aikataksaa. Pääsisiköhän sillä Guinnesin ennätysten kirjaan?! (Sama)

oooooo

Varmuuden vuoksi toivotan jo nyt kaikille lukijoilleni:

OIKEIN ANTOISAA  ja MUNAKASTA PÄÄSIÄISTÄ!!!

Read Full Post »

Jäähyväiset patriarkaalisuudelle

Löysin arkistostani, tämän mainion Helsingin Sanomissa 8.12.1983 julkaistun artikkelin, jonka oli kirjoittanut Tuula Laurila-Coladonato.  Asuin siihen aikaan vielä Suomessa  ja leikkasin aina lehdistä Italiaa koskevat artikkelit talteen. Jostain syystä leikkeleessä ei ole otsikkoa.  Joten menen suoraan asiaan.

 ooo

Carmine  De Mattese oli ollut avioliitossa vakuuttunut, ettei 32-vuotias Elodia-vaimo voisi olla muuta kuin tyytyväinen spagetin kokkaamiseen, Carminensa palvelemiseen, viiden poikalapsen kasvattamiseen ja sopivasti annostettuihin lyönteihin, jotka pitivät perheenpäähän kohdistuvan kunnioituksen korkealla.

Joitakin päiviä aikaisemmin Carmine oli kirjaimellisesti herännyt  huomaamaan, että naisten tavat ja tarpeet olivat muuttuneet:  Signora Elodia oli terästänyt miehensä iltakamomillan normaalia rauhoittavammaksi unilääkkeiden avulla. Ja kun Carmine oli  oikoillut itsensä seuraavana päivänä hyvin levänneenä ylös vuoteestaan, vaimo, pojat ja uuden asunnon kalustamiseen säästetyt rahat olivat kadonneet kuin tyhjään.

” On uskomatonta, että lyöntini olisivat syynä näin petolliseen käytökseen”, ihmetteli Carmine. ”Läimäys teki hyvää vaimolleni, kun hän ei hyväksynyt  neuvojani ja auktoriteettiani. Lapset tarvitsevat kuritusta pysyäkseen suoralla tiellä ja kaukana huonosta seurasta”.

”Annan anteeksi kamomillajuomankin, jos perheeni palaa kotiin, sillä en halua jäädä yksin.” Carmine itkeskeli näin luottamusta herättävästi poliisilaitoksella ja roomalaisten lehtien toimituksissa, mutta on epävarmaa merkitsivätkö kyyneleet patriarkaalisuudesta luopumisen tuskaa vaiko itsesääliä.

Näin siis kirjoitti Italiassa asuva  tai ainakin asunut Tuula Laurila-Coladonato melkein 30 vuotta sitten Hesariin. Tunnen koko joukon suomalaisia naisia täällä Italiassa, enkä ole koskaan kuullut heidän saaneen osakseen samanlaista kohtelua. Enkä kyllä italiattariltakaan. Voihan olla, että italiattaretkin ovat tulleet vuosien saatossa rohkeammiksi vaatimaan oikeuksiaan.  Ja varsinkaan nykynuoret naiset eivät edellä mainitun laista kohtelua sietaisi.  Mutta valitettavasti poikkeuksia löytyy aina.  (RVC)

Read Full Post »

Nainen, ylistämällä alistettu tai sitten ei !

 Giancarlo Fornei haluaa ymmärtää naisia ja on kirjoittanut aiheesta kirjankin: Voglio capire le donne. Fornein mielestä naisten ymmärtäminen ei ole miehelle helppoa. Se ei ollut sellaista menneisyydessä, eikä se ole sitä nykyäänkään. Miehille on tärkeää toiminta ja tehokkuus, kun taas naisille yhteistyö ja empatia ovat ensisijalla.

 Kirjoittajalla on kuitenkin omasta mielestään riittävästi kokemuksia eri-ikäisistä naisista työskenneltyään yli 300 naisen kanssa. Joukkoon on mahtunut sekä nuoria että keski-ikäisiä managereita, kotiäitejä, psykologeja ja psykiatreja. Ja hän uskoo jo ymmärtävänsä riittävästi naisia. Ainakin paremmin kuin muut miehet.  Naisten maailma on hänen mielestään kiehtova. Naisilla on empaattiset aivot. Miehille on tärkeää toiminta ja tehokkuus, kun taas naisille yhteistyö ja empatia ovat ensisijalla. 

 1. Naiset käyttävät molempia aivolohkojaan kaikessa toiminnassaan.

2. He ovat parempia kuuntelijoita, ja kiinnittävät enemmän huomiota ääneen ja kehon kieleen.

3. Heillä on enemmän taitoa etsimiseen ja valikointiin.

 4. Naisten tyytyväisyys perustuu enemmän ja suoremmin heidän ihmissuhteittensa laatuun.

 5. Naisilla on taipumus jakaa ongelmia toistensa kanssa, ja neuvotteluissakin he pyrkivät ystävällisiin yhteisymmärryksiin.

Naisilla on luonnostaan parempi kyky kommunikoida ja rakentaa empatiaan perustuvia ihmissuhteita. Heillä on halu ymmärtää ja päästä yksimielisyyteen keskustelukumppaninsa kanssa. Naisen empatiakyky on paljon suurempi kuin miehillä. Näin siis Giancarlo Fornei, jonka kirjasta oli pieni ote netissä. Italian kielisen kirjan on kustantanut Bruno Editore. Taidanpa hankkia sen kirjan itselleni. Näyttää hyvältä, ja mielestäni ainakaan tähän astisessa tekstissä ei mielestäni ollut ylistämällä alistamista. (RVC)

PS.  OIKEIN  ILOISTA  NAISTEN PÄIVÄÄ  KAIKILLE  NAISLUKIJOILLENI!

Read Full Post »