Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for Touko 2010

Joko taas?

Voi, auta armias!  Niitä kahta mummoa ollaan taas karkottamassa Suomesta.  Minusta Suomen viranomaisten pitäisi ottaa huomioon, että meitä ulkomaille muuttaneita suomalaisia, jotka eivät tule ikinä eläkeiässäänkään käymään Suomen valtion kukkarolla, on tosi paljon. Itse saan tosi pientä, itse ansaittua työeläkettä, enkä pyydä Suomelta mitään.  Ja Suomen ulkopuolella on paljon sellaisia, jotka eivät saa sitäkään, koska ovat muuttaneet tosi nuorina ulkomaille joko avioituessaan ulkomaalaisen kanssa tai työn perässä.  Itse antaisin mielihyvin oman paikkani yhdelle näistä mummoista. (rvc)

Read Full Post »

Veikko Virtasen surullinen tarina….

… ja vähän muidenkin

Törmäsin Facebookissa ruotsinsuomalaisen  Veikko Virtasen tarinaan, joka on todella järkyttävä. Niinpä hänen hyväkseen perustettuun Facebook-ryhmään liittyi lyhyessä ajassa yli 600 jäsentä.

Sokea, lähes 90-vuotias Veikko Virtanen asuu ruotsinkielisessä hoitokodissa Ruotsin Vaxholmissa, eikä osaa ruotsia. Hänen toivomuksensa on päästä suomenkieliseen hoitokotiin (Suomikotiin), mutta kunta on kieltäytynyt siirtämästä häntä sinne – ilmeisesti taloudellisista syistä. Veikko Virtasen poika, Pentti Virtanen on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen. Myös lukuisat muut ruotsinsuomalaiset ovat liittyneet tukemaan Veikko Virtasen tukiryhmää.

Vaxholmin kunnan sosiaalilautakunta kokoontuu seuraavan kerran 25. toukokuuta eli viikon kuluttua ja tukiryhmän pyrkimyksenä on, että Veikon asiaa käsiteltäisiin kokouksessa.

On huomattava, että Veikko Virtasen tapaus ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Kuka tahansa voi ikääntyessään unohtaa muut kielet ja sen seurauksena puhua ja ymmärtää vain äidinkieltään. Sellaista on tapahtunut Suomessakin. Riitta-niminen henkilö kertoo netissä vastaavanlaisesta tapauksesta.

Hänen ystävättärensä oli tavannut koulutoverinsa Helsingissä. Tämän suomenruotsalainen, yli 90-vuotias äiti oli unohtanut tyystin suomenkielen ja puhui enää vain suomenruotsia, vaikka hän oli ollut naimisissa suomenkielisen miehen kanssa ja heidän kotikielenään oli ollut suomi. Seurauksena oli ollut, etteivät hänen lapsensa enää voineet kommunikoida äitinsä kanssa. He menivät yhdessä tapaamaan vanhusta, joka oli ollut ystävättären ruotsinkielen opettajana 45 vuotta aikaisemmin. Vihdoinkin tytär ja äiti saattoivat keskustella keskenään, kun ystävätär toimi heidän tulkkinaan.

Samanlaisia surullisia tarinoita on taatusti paljon muitakin, mutta riittäkööt nämä nyt tällä kertaa. Oleellisinta tässä on se, että näin voi käydä kenelle tahansa, kun elää riittävän vanhaksi. Nämä kaksi olivat yli 90-vuotiaita, mutta voi sellaista tapahtua nuoremmillekin. Olen monta kertaa kauhulla ajatellut sitä, että itsekin saattaisin unohtaa italian kielen, ja mitä sitten tapahtuisi. Tiettävästi kukaan ei ole vielä keksinyt siihen mitään parannuskeinoa. Ei auta kuin elää toivossa, ettei sellaista tapahtuisi. En todellakaan haluaisi olla painolastina kenellekään. (RVC)

Read Full Post »

Miten kaikki sai alkunsa Yhdysvalloista

Toukokuun 2. sunnuntaihin vakiintuneen äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 sai hänet ajattelemaan, ettei yhteiskunta ottanut huomioon äitien merkittävää osuutta kansakunnan teollistumisessa ja lasten kasvatuksessa. Jarvisin ehdotuksesta järjestettiin muistojuhla kaikille äideille Andrewsin metodistikirkossa 1. toukokuuta.

Seuraavana vuonna äitienpäivän muistojuhlaa vietettiin Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa. Vuonna 1914 Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin joka vuosi toukokuun toisena sunnuntaina.

…. Suomessa vähän myöhemmin

Tuusulassa asunut kansanvalistaja, kouluneuvos ja kansanedustaja Vilho Reima toi Äitienpäivän vieton Suomeen Yhdysvalloista, missä hän oli toiminut kiertävänä raittiuspuhujana suomalaisten siirtolaisten keskuudessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Hän tuskin aavisti, miten suosittu perinne Äitienpäivästä tulisi.

Äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1918. Aluksi sitä vietettiin toukokuun kolmantena sunnuntaina, mutta vuonna 1927 päiväksi vakiintui nykyinen käytäntö. Vuonna 1947 päivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi.

Jatkosodan aikana Suomen sotavoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim myönsi antamallaan päiväkäskyllä kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin kunniamerkin äitienpäivänä. Tämän päiväkäskyn painettu kopio on edelleen kehystettynä monien kirkkojen seinällä.

…. Euroopassakin sitä vietetään vähän eri aikoihin!

Äitienpäivää vietetään lähes kaikkialla maailmassa, mutta ei suinkaan aina toukokuun toisena sunnuntaina edes kaikissa Euroopan maissa. Ruotsissa sitä vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina, kun taas Espanjassa, Portugalissa, Unkarissa ja Liettuassa Äitejä juhlitaan toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina kuten myös Etelä-Afrikassa. Ranskassa Äitienpäivä on joko toukokuun viimeisenä sunnutaina tai kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina ja Puolassa 26. toukokuuta.

Belgiassa äitejä juhlitaan 15. elokuuta. Albaniassa, Bulgariassa ja Romaniassa äitienpäivä on jo 8. maaliskuuta. Norjassa se on helmikuun toisena sunnuntaina,  ja Venäjällä vasta 29. marraskuuta. Irlannissa se on yllättäen neljäntenä sunnuntaina paaston aikaa. Olisikin mukava tietää, millä tavoin äitejä siellä juhlitaan, ja miten silloin nautitaan juhlan kunniaksi. Vai loppuuko paasto siihen päivään. Suomessahan päivää juhlistetaan yleensä kakkukahveilla. (RVC)

 Lähteet: Wikipedia ja Oskari Lehto (Keski-Uusimaa-lehti)

 ooooo

Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta.

oooooo

Kiitos elämästä, Äiti.
Pari riviä tein kirjaimia tänään.
Siinä kaikki. Olen onnellinen.

(Katkelmia Lauri Viidan runoista Alfhild ja Onni)

PS. OIKEIN ILOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ

KAIKILLE ÄIDEILLE

ITALIASSA JA SUOMESSA 

ja kaikkialla, missä sitä vietetään nyt sunnuntaina. 

PS.  Omat lapseni, kaksi aikuista tytärtäni, joista toinen on myös äiti,  ovat valitettavasti kaukana, mutta onneksi on sentään puhelin keksitty. Niin voimme ainakin vaihtaa kuulumisia  puhelimessa. (RVC)

Read Full Post »