Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for maaliskuu 2009

Elämyksiä

Turun Sanomissa on julkaistu artikkelisarjaa, jossa usealta suomalaiselta julkkikselta on kysytty:

1) Mikä taideteos, kulttuurielämys, taidekokemus tai ilmaisu on vaikuttanut sinuun voimakkaasti ja laajentanut suomalaisuuden kuvaa?

2) Mikä on sinulle rakkain suomalainen sana?

Haastetut julkkikset ovat vastanneet molempiin kysymyksiin melko laajastikin. Minä puolestani vastaan tässä itse näihin kysymyksiin ja samalla haastan myös lukijani vastaamaan niihin omissa blogeissaan.

1)

Voimakkaita elämyksiä taiteen parissa on toki minullakin ollut lukuisia. Kuitenkin mieleeni on jäänyt ylitse muiden Helsingin Jäähallissa 1. elokuuta 1992  järjestetty Juuret Suomessa-tapahtuman pääjuhla. Kirjoitin siitä myös Italian suomalaisten Mansikka-lehteen seuraavasti:

”Minun juureni Suomessa on, syvyyksissä sen peruskallion”, lauloi Jäähallin pääjuhlassa Wuppertalissa, Saksassa asuva iskelmälaulaja Jukka Kuoppamäki tyttärenä Inka Aufagenin kanssa. Nätisti lauloivat, varsinkin Inka, ja laulu liikutti niin, että jouduin heti pyyhkimään kyyneleitä silmistäni. Luultavasti vasta muutettuaan ulkomaille tajuaa täysin Suomen ja suomalaisuuden merkityksen itselleen. Ikään kuin juuret olisivat sitä syvemmällä synnyinmaan mullassa (tai peruskalliossa), mitä kauemmin olet ollut poissa.

Oli todella sykähdyttävää olla mukana juhlassa, johon osallistui useita tuhansia suomalaisia eri puolelta maailmaa. Liikutuksen tunne vain yltyi hienojen kuoro- ja tanssiesitysten myötä, niin että juhlan lopussa meikäläisen Maamme-laulustakaan ei ollut tulla yhtään mitään. Mutta olihan jopa presidentti Mauno Koivisto näyttänyt herkistyvän puhuessaan meille ulkosuomalaisille, joita on varmasti nykyään jo paljon yli 1, 5 miljoonaa.

Vähän minua kyllä huvitti, kun meidät toivotettiin tervetulleiksi esi-isiemme maahan. Kenties suurin osa juhlaväestä olikin toisen tai kolmannen polven suomalaisia, mutta paikalla oli paljon niitäkin, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Suomessa, ja vasta aikuisina muuttaneet ulkomaille.

2)

Toiseen kysymykseen ”Mikä on suomen kielen kaunein sana?” vastaan yksinkertaisesti:

RAKAS  ja sen sukulaiset ARMAS, KULTA, LEMMIKKI, KULLANMURU, MURU. Ja mitä niitä nyt onkaan. Enkä edes perustele valintaani. Nämä sanathan ovat kuin musiikkia kenen tahansa korvissa. Ja millä tahansa kielellä ilmaistuina. Suurin on rakkaus, sanotaan Raamatussakin.

Tähän loppuun sopiikin mainiosti Saksassa ainakin niihin aikoihin asuneen Anneli Behrendtin runo:

Kysymyksiä

Mitä minun tulisi rakastaa enemmän:
paikkaako, jossa synnyin ja kasvoin
vaiko paikkaa,
jonne perheeni perustin,
jossa elämäni elin?

Mitä minun pitäisi rakastaa enemmän:
kieltäkö,
jota isäni puhui, äitini opetti,
vaiko kieltä,  jota lapsilleni puhun,
jolla heidät kasvatin?

Mitä minun tulisi rakastaa enemmän:
maatako, jossa opin elämän alkeet,
vaiko maata, jossa opin elämään?

Mitä minun tulisi rakastaa enemmän?

0

PS. Nykyään yhä useimmat ulkosuomalaiset äidit puhuvat lapsilleen äidinkieltään, suomea tai (Suomen) ruotsia.  Mutta niin ei ole aina ollut. Esimerkiksi Englannissa lääkärit kielsivät suomalaisia äitejä tykkänään puhumasta lapsilleen suomea. Siitä olisi muka ollut haittaa heidän kehitykselleen. Ja äidit tottelivat, olihan lääkärin sanaa kuultava.

Runosta voi tehdä sen johtopäätöksen, että niin on ollut Annelinkin lasten tapauksessa. Onneksi nykyään äidit eivät kuuntele enää niin tyhmiä väitteitä.  Kaksi- tai monikielisyys on valtava rikkaus, ja sen myötä lapsi oppii myös paremmin ymmärtämään suomalaisen vanhemman kulttuuria. Ja sitä paitsi myös keskustelemaan suomeksi isovanhempien ja muiden sukulaisten kanssa. (RVC)

Read Full Post »

Suomi lähemmäksi!

Niin sitä pitää!

Karkki kirjoitti Tiramisua Milanossa-blogissaan (macapiso.blogspot.com) seuraavaa:

”Vaikka seuraavan kerran, kun joku suunnittelee maailmankarttaa, laitan aloitelaatikkoon pienen vinkin Italian ja Suomen lähentämisestä strategisesti vain noin muutamalla tuhannella kilometrillä. Ihmissuhteet, työt ja opiskelu olisivat huomattavasti helpompia järjestää.

Voi kiitos, Karkki! Loistavaa!  Todella kannatettava idea tuoda Suomi lähemmäksi. Ja saman tien Saksakin. Sinne on kotiutunut  vanhempaa, Suomessa asuvaa sisartaan vajaan vuoden nuorempi, toinen tyttäreni.

Alatko kerätä nimiä? Minun nimeni voit laittaa listalle vaikka toiseksi omasi jälkeen tietty! Ja voin minäkin kerätä niitä nimiä! Luulen, että kaikki Italian suomalaiset hyväksyvät hankkeen, ja myös Suomessa asuvat omaisemme ja ystävämme. Se, joka ei asiaa hyväksy, nostakoon kätensä pystyyn. (Ei näy käsiä! Hip hurraa!)

Hallituksesta kummassakaan maassa en tiedä. Burlesconi ei ehkä suostuisi, ehkei Halonenkaan, sattuneesta syystä(!).  Ja Vanhasella on varmaan muutakin tekemistä kihlauduttuaan, ja pitäähän hänen kai lisäksi ylläpitää tekstiviestien lähettelyä naistuttavilleen. (RVC)

Read Full Post »

Keittiö on

Keittiö
on kodin
sydän. Siellä
kokataan ja välillä
mokataankin. Keittiö
on kodin sydän.
Keittiössä
on
lämmintä
talvellakin
ja vieraatkin
viihtyy.
Siellä
juodaan
kahvit tai
kuohuviinit
merkkipäivinä
ja pelataan korttia
Suomesta tulleiden
tuttujen kanssa.
Keittiö on.

(RVC)

Sitten vielä yksi tosi vanha runoni.

ETELÄ-AFRIKKA

Nahistunut
sitruuna  keittiön
pöydällä,  osuuskaupasta
ostettu. Sen kyljessä irvistää
OUTSPAN  Vorsterin hampaat
valmiina haukkaamaan
mustaa lihaa.

(RVC)

Read Full Post »

Keittiössä

Kello 13

Keittiössä koko kansa.
Onhan Italiassa
lounaan
aika
ja
uutisten.
Kansa syö ja
nauttii ateriasta,
jonka höysteenä
ovat uutiset.
Keittiössä
on
harvoin
niin hiljaista.
Kaikki tuijottavat
kuvaruutua hiiren hiljaa.
Siellä vilahtavat toimittajat,
poliitikot ja muut julkkikset. Ja
uutiset kertovat kolareista, yliajoista,
raiskauksista ja murhista. Hyvät uutiset
ties minne kadonneet!
(RVC)

PS.  Runotorstain haasteena KEITTIÖ

Read Full Post »

KIITOKSET!

img0021

No, nyt tuli ylitettyä 20.000 kävijän raja!  Kiitokset kaikille blogissani vierailleille,  ja aivan erityisesti niille, jotka ovat kommentoineet kirjoituksiani.  Ja tervetuloa toistekin. Palautetta on aina mukava saada, sillä eihän sitä itselleen kirjoittele blogissa, paitsi jos se toimii päiväkirjana. Jostain syystä en ole nuoruusvuosieni jälkeen onnistunut pitämään päiväkirjaa, ja monta asiaa on varmaan unohduksen peitossa. Mutta kyllä ne mukavat asiat yleensä muistaa, ja ne todella järkyttävät ja surulliset.

Tervetuloa toistekin ja kommentit ovat aina ihana yllätys!  Näissä merkeissä jatkan riipustelua ja otan aina silloin tällöin  inspiroivia haasteitakin vastaan!   Näissä merkeissä !! Kirjoittamisiin!  (RVC)

PS.  Niin ja tuli tässä taas vuosiakin täyteen. Älkää vain kysykö montako!  Sillä vastaus on MONTA!  Lienen bloggaajien joukossa siitä vanhemmasta päästä, mutta en minä itseäni mitenkään vanhaksi tunne.  Kun säilyttää uteliaan lapsen mielen, ei ikäkään pääse painamaan.

Read Full Post »

Uskomatonta!

Jo Medicien Firenzessä oli osoitettu yllättävää kiinnostusta suomen kieleen. Vuonna 1668 Toscanan tuleva suurherttua Cosimo dé Medici pyysi saksalaiselta oppineelta Martin Fogelilta tietoja suomen kielestä.

Seuraavana vuonna Fogel lähettikin Cosimolle laatimansa suppean sanakirjan Nomenclatur Latino-Finnicus, jossa oli tietoja myös suomen kielen rakenteesta. Vuonna 1685 Cosimo sai käsiinsä suomenkielisen raamatun ja sanakirjan. Suurherttua innostui niin suomen kielen opiskelusta, että halusi itselleen suomen kielen opettajankin.

Firenzeen saapuikin todennäköisesti Turusta kotoisin oleva mies, joka pian kaupunkiin saavuttuaan tuli hulluksi. Ilmeisesti kyseessä oli ”Firenzen syndrooma”, johon voi sairastua nähtyään yhtäkkiä liian paljon kauneutta ja taidetta. Tämä mielenhäiriö tuli lääkärien tietoisuuteen vasta 1980-luvun loppupuolella.

o

PS.  Susupetal haastoi kirjoittamaan ”krapuja” eli tekstejä, joissa saa olla vain sata sanaa otsikko mukaan luettuna.  Lainasin tiivistäen  omaa tekstiäni  Suomalaiset Italiassa- artikkelissa, joka on julkaistu äskettäin ilmestyneessä Suomalaiset Euroopassa-kirjassa.    (RVC)

Read Full Post »

Meitä haastateltiin…

…..  Päiväntasaajaan

Olen joutunut pitämään taukoa kirjoittamisessani, kun tietokoneessani on ongelmia.  Vien sen huomenna korjattavaksi, ja varmuuden vuoksi joudun siirtämään kaikki koneella olevat tekstit ulkoiselle levyasemalle.  Se on aikamoinen homma.

Niille, jotka ovat kiinnostuneita  monikulttuurisista perheistä, kerrottakoon tässä, että  Brita Jokinen haastatteli meitä  Monikulttuurinen perhe-kirjan tekijöitä radioon viime viikolla.  Haastattelut tulevat näillä näkymin todennäköisesti ulos Yle Puheen Päiväntasaaja-ohjelmassa joko huomenna tiistaina tai torstaina iltapäivällä.  Tarkkaa kellon aikaa minulla ei valitettavasti ole vielä tiedossa.  (RVC)

PS. Viimeisten tietojen mukaan ohjelma tulee ulos torstaina klo 15 Suomen aikaa.

Read Full Post »

Older Posts »