Suomi, Sulo Pohjola

Mikä ihmeen Karu Pohjola ? 

Sanokaa mitä sanotte, mutta minä kyllä hiukan kyseenalaistaisin koko Karu Pohjola-käsitteen. Mielestäni ei sellaista paikkaa voi sanoa karuksi, missä jotakin kasvaa, ja jopa syötäväksi kelpaavaakin. Mielestäni sellainen paikka, jossa ei kasva yhtikäs mitään, eikä näy mitään elon merkkejä, sille sopii nimeksi Karu. (Jokin Jemenin tapainen tai Afrikan aavikot.)

Kiersin aikoinaan Metsähallituksen tiedotussihteerinä ympäri Suomea valtion metsissä ja Lapissakin, jossa näin yhdellä reissullani keskiyön auringonkin. Se oli suorastaan henkeä salpaava näky! Unohtumaton!  Karua Pohjolaa en siellä nähnyt missään!

Nuo reissut olivat todella hienoja kokemuksia, enkä hetkeäkään ajatellut, että olisin ollut Karussa Pohjolassa. Näin todella hienoja maisemia, sekä sellaisia, joihin ihminen oli koskenut, että myös täysin villiä luontoa. Mutta ei minulle koskaan tullut mieleenkään, että olisin kutsunut yhtäkään niistä paikoista KARUIKSI.  Minusta niitä ei tee karuiksi edes lumi talvella.

Mielestäni ihminen näkee joka paikassa sen, mitä haluaakin nähdä. Ja minusta tuntuu, että kun ulkomailla – varmaankin erityisesti etelässä, missä lumi on kauhistus – on alettu puhua Karusta Pohjolasta, suomalaiset ovat ottaneet sen jonkinlaiseksi tavaramerkikseen. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon eräs sikäläinen jalkapallojoukkue, joka on valinnut nimekseen Karu Pohjola.

Nämä nyt ovat yhden jo lähes neljännesvuosisadan verran Italiassa asuneen ajatuksia ja muisteluja entisestä kotimaastaan, jotka ovat vielä entisestäänkin kaunistuneet ulkomailla. Mutta sanokaa minun sanoneen, etten minä matkusta joka kesä Karuun Pohjolaan, vaan iki-ihanaan synnyinmaahani ja entiseen kotimaahani. Valitettavasti useimmiten vain pariksi viikoksi kerrallaan.

Espanjan ”muuttolinnut” sen sijaan palaavat Suomeen yleensä koko kesäksi. Heiltä voisikin kysyä, mitä mieltä he ovat ”Karusta Pohjolasta”. Kauneus on katsojan silmissä, niinpä se taitaa olla karuuskin. (RVC)

PS.  Vastaukseni Pakinaperjantain haasteeseen Karu Pohjola