Mikä urakka takana päin!!!
Niinpä, minulla on tosi iso urakka takanapäin. Ei, ei ole kyse kirjoittamisesta tällä kertaa, vaan entisen tietokoneeni (XP) tyhjentämisestä. Sehän oli pullollaan tekstiä, ja niiden siirtämisessä ulkoiseen levyasemaan (La Cie, jota suosittelen) vei minulta viikon päivät. Syynä moiseen urakkaan oli se, että mieheni oli tullut luvanneeksi yhdelle kaverilleen sen tietokoneen. Puhumatta siitä minulle etukäteen. Eikä hän vieläkään ole sisäistänyt sitä, ettei meikäläinen voi hävittää omia tekstejään tuosta noin vaan. Eikä muidenkaan kirjoituksia, joita olin kerännyt tietokoneelle ennen ulkoisen levyaseman hankkimista.
Se oli kyllä rankka urakka, mutta oli se hauskaakin siinä mielessä, että oli aivan kuin olisi päiväkirjan avannut, koska teksteissä tuli esiin asioita ja tapahtumia, joita en enää kunnolla muistanutkaan. Ainakaan tarkasti. Ja hyödyllistäkin se oli, koska oli sieltä löytyi jotain käyttökelpoista jutun juurtakin.
Lisäksi olen keskustellut muutamien Italian suomalaisten kanssa siitä, ketä me voisimme ehdottaa ulkosuomalaisparlamentin (USP) Välimeren aluetta edustavaksi varapuhemieheksi. Joskin Espanjan ”muuttolinnut” on niin iso yhteisö, että on todella vaikeaa saada enemmistöä ehdokkaamme taakse. Itse olen ollut USP:n varapuhemiehenä vuosina 1997- 2000. Ensimmäisenä kautena 1997-1998 ei Ulkosuomalaisparlamenttia ollut vielä jaettu alueisiin, mutta vuodesta 1998 lähtien USP on jaettu kahdeksaan alueeseen. Välimeren alueeseen kuuluvat Italia, Espanja, Kreikka ja Afrikka, joka tosin on aliedustettu.
Tuo kauteni USP:n varapuhemiehenä oli tosi hienoa aikaa, ja mehän – silloinen puhemiehistö – sen systeemin tavallaan loimmekin. Vuoden 2000 jälkeen olen ollut kolme kautta toimineen varapuhemiehen, Olavi Peltolan varahenkilönä yhtä kautta lukuunottamatta. Nyt olen ilmoittanut, etten ole enää käytettävissä. Myös Olavi Peltolaa seurannut varapuhemies, Arto Heikkinen Espanjasta on ilmoittanut jättävänsä tehtävän, ja edessä on uuden varapuhemiehen valinta.
Todennäköisesti se menee taas Espanjaan, koska siellä osan aikaa vuodesta asuvilla ”muuttolinnuilla” on alueellamme mahtava enemmistö. Ja toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas joutuu tyytymään taas varahenkilön rooliin. Silti pitää seurata kokousraportteja ja varapuhemiesten välistä keskustelua, voidakseen tarvittaessa tuurata varsinaista alueen varapuhemiestä tai ottaa haltuunsa koko homma. Mitä ei ainakaan tähän mennessä ole vielä koskaan tapahtunut. Millään USP:n kahdeksasta alueesta.
Vuosien mittaan USP on saanut toteutetuiksi monia hyviä, ulkosuomalaisten tekemiä aloitteita. Yksi merkittävimmistä on ollut kaksoiskansalaisuuden salliminen ulkosuomalaisille, joka toteutui minun varapuhemieskaudellani. Mutta kyllä sen eteen tehtiin paljon töitäkin. Osallistuin niihin aikoihin myös täällä Italiassa kaksoiskansalaisuutta käsittelevään seminaariin Trevisossa, jossa pidin aiheesta tilaisuutta varten valmistellun oman puheenvuoronkin. Seminaarin anti oli aikoinaan pitkään netissäkin luettavissa.
Itse en kuitenkaan ole vielä hankkinut itselleni Italian kansalaisuutta. Osittain senkin takia, että minua hiukan hirvittää laittaa anomukseen kaikki entiset sukunimeni. Täällä Italiassa kun naisilla on avioliiton solmittuaankin tyttönimensä käytössä. Minulla on niitä tyttönimiäkin kaksi, kun minut on pienenä adoptoitu. Ja lisäksi on nykyinen virallinen sukunimeni Suomessa kaksoisnimi, joka muodostuu entisen ja nykyisen puolisoni nimestä, mitä täällä on jo ehditty ihmetellä. En haluaisi taas vaihtaa sukunimeä sellaiseen, jota en ole käyttänyt vuosikymmeniin. Ja joka sitä paitsi olisi italialaisille vaikea lausuttavaksi. (Myyryläinen tai Bergström) On siinä minulla tenkkapoo. Eikö totta?! (RVC)
Vastaa