Miksi meidät unohdettiin?
Sain käsiini Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän tervehdyksen ulkosuomalaisille yhteisöille. En julkaissut sitä edes Italian suomalaisten Mansikka–lehdessä, koska se oli melkein lyhennelmä edellisen vuoden tervehdyksestä, jonka olin julkaissut sellaisenaan ja presidentin kuvan kanssa.
Nyt jälkeen päin kuitenkin huomioni kiinnittyi siihen, että presidentti Tarja Halonen oli unohtanut meidät ulkomaille avioituneet kokonaan ja vastaavasti myös ne ulkomaalaiset, jotka ovat tulleet Suomeen avioliiton kautta. Tervehdys alkoi sanoilla:
Suomi on tänä päivänä osa yhä kansainvälisempää maailmaa; olemme jäsenenä Euroopan Unionissa ja olemme aktiivisesti mukana kansainvälisissä järjestöissä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien toiminnassa. Myös talouselämämme ja järjestötoimintamme on kansainvälistynyt globalisaation myötä.
Tämä näkyy lisääntyneenä liikkuvuutena. Suomesta mennään ja Suomeen tullaan työtehtäviin, opiskelemaan, eläkepäiviä viettämään. Ihmiset liikkuvat maasta toiseen jokaisessa elämänkaarensa vaiheessa. Jne.
Tämä toinen kappale on se, jonka sisältöön haluan puuttua. Miksi meidät ulkomaille avioituneet tai Suomeen avioliiton vuoksi muuttaneet on unohdettu. Mehän kuten hekin lisäämme kansainvälisyyttä kaikista eniten. Ja ennen kaikkea me ulkomaille avioliiton seurauksena muuttaneet teemme arvokasta työtä Suomen hyväksi uudessa asuinmaassamme ns. ruohonjuuritasolla. Meidän kauttamme muiden maiden asukkaat saavat tietoa Suomesta sekä kertomustemme että käyttäytymisemme kautta. Ja heidän kiinnostuksensa entistä asuinmaatamme kohtaan lisääntyy meidän kauttamme. Siitä on paljon näyttöä.
Ja me kasvatamme lapsemmekin omaksumaan kahden ja joskus useammankin kulttuurin. Ja me muodostamme jollei suurimman niin ainakin melkoisen suuren osan ulkosuomalaisista. Mehän olemme kaikki enemmän tai vähemmän Suomen ”pienlähettiläitä” ja varsinaisia sillanrakentajia kansojen välille. Siksi meitä ei juhlapuheissa pitäisi unohtaa. Se on ehdottomasti väärin!
Näin tuon lauseen olisi pitänyt olla:
Suomesta mennään ja Suomeen tullaan työtehtäviin, opiskelemaan, perhettä perustamaan, eläkepäiviä viettämään.
Eihän se olisi vaatinut kuin kaksi sanaa ja yhden pilkun lisää tekstiin! Toivon, että sana menisi perille myös Presidentin kansliaan, jotta meitä ei enää toistamiseen unohdettaisi. (RVC)
PS. Olen Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön Välimeren alueen varapuhemiehen varahenkilö.
Hei!
Löysin sattumoisin Itsenäisyyspäivänä netistä Presidentin englanninkielisen tervehdyksen ulkosuomalaisille, ja se oli ihan kaiken kattava:
””You, Finns abroad, have a central role in influencing what kind of image people will have of Finland.
I send you my warmest greetings on the 91st anniversary of Finland’s independence.
Tarja Halonen
President of the Republic of Finland”
Minusta tämä sopii hyvin kaikille Ritvan mainitsemille ryhmille, meille kaikille ulkosuomalaisille siviilisäädystä huolimatta.
Hyvää joulun odotusta!
Anneli
Hei, Anneli,
hyvää joulun odotusta Sinullekin. Olet oikeassa, tuossa versiossa ei mainita mitään ryhmään erikseen. Ja se on ihan jees. Mutta siinä versiossa, minkä minä sain Suomi-Seuralta sen sijaan kyllä. Ja mielestäni oli aiheellista kertoa se.
Jos mainitaan jokin tai jotkin ryhmät erikseen, pitää mainita kaikki. Sitä paitsi miten jotkut suomalaiset suhtautuvat meihin ulkomaille avioituneisiin, olisi aiheellista kertoa mainitsemani tosiasiat. 🙂
Terveisin Ritva
Hei, Ritva!
Totta haastat; KAIKKI TAI EI MITÄÄN!
On hyvä kun joku älähtää ellei kalikka kalahda. 🙂
Aiheesi on tärkeä ja mielenkiintoinen.
Terkut saaristosta! Anneli
Nuunnan nännit, paavin pallit ja johtokunnan kiitos ilman palkankorotusta…
Mikä kiitospuhe, teen täällä niin arvokasta työtä että oikeastaan minun pitäisi saada siitä KANSALAISPALKKAA!
Kiitos, Anneli, ja terkut sinne saarellenne!
Arkitehti, asiaa haastat.
Samaa mielta, prikulleen samaa mielta. Mutta kas kun ”ulkomaille avioituneet” eivat ole Suomessa seksikas kasite. Se on noloa, ja saa jotkut vaestonosat tuntemaan, ettei paikallinen puoliso kelvannutkaan – tai sitten etta ollaan ihan jotain yhteiskunnan hylkioita, joita muut suomalaiset eivat huolisi aviokumppaniksi.
Itse muuten en tieda milla perusteella olen ulkomailla, tiesin jo 8-vuotiaana, etten aikuisena asu Suomessa. Ensimmainen syy oli puoliso, mutta se kehittyi vuosien saatossa opiskeluksi ja 2 vuoden poissaolon jalkeen omaksi henkilokohtaiseksi valinnaksi. Olisin tyopaikkaa vaihtaessani ja opiskelujen paatyttya (ja erottuani) voinut palata lukemattomia kertoja Suomeen, mutten halunnut.
Noissa tasavallan presidentin puheissa olisi todellakin fiksua sanoa joko ”muuttaneet ulkomaille eri syista” tai sitten mainita myos ”perhesyista ulkomailla asuvat suomalaiset”.
Onko ulkosuomalaisparlamentin Valimeren alueella omat nettisivut? Jos ei, saattaisi olla hyva etta luomme sellaiset keskenamme.
Terveisia Istanbulista.
Kiitos kommentista, Eloveena. Välimeren alueella on oma bloginsa, mutta se on vähän retuperällä. Olen sen avannut, mutta sitten en ehtinyt niitä päivittää, kun piti saada valmiiksi pari laajaa artikkelia.
Monikulttuurinen perhe-kirjaan artikkeli ja Opasosio sekä Suomalaiset Euroopassa kirjaan artikkeli Italian suomalaisista kautta aikojen.
Ulkosuomalaisparlamentin (USP) Välimeren alueen varapuhemiehen varahenkilö olen vielä muutaman kuukauden. Toimittuani aktiivisesti ulkosuomalaisparlamentissa sen perustamisesta lähtien ja olen nyt vetäytymässä kaikista tehtävistä keskittyäkseni kirjallisiin töihini.
Oletko itse ollut mukana toiminnassa siellä Istanbulissa?