…. tämän sivupohjan
Kun se on niin kiva, ja sopii niin mainiosti juuri tähän blogiin. Ja kun kuvien palikoituminen yllättäen loppui. Kuvassa on nuorempi tyttäreni, Saksassa asuva Milli joskus 1970-luvulla.
Vanhempi tyttäreni Susi ehtikin jo lähteä Gambiaan viime viikolla kuukaudeksi gambialaisen miehensä kanssa. Näin me olemme kaikki tänä jouluna kaukana toisistamme. Vain tyttärenpoikani Gabriel on Suomessa ja viettää joulua Sanna-vaimonsa perheen parissa.
Susi on afrotanssin opettaja, ja joulukuu näyttää olleen ainoa aika vuodesta, jolloin sekä hän että miehensä saattoivat pitää kuukauden lomaa. Matka tulee kalliiksi eikä sinne lyhyemmäksi ajaksi kannata lähteäkään. Tyttäreni ilmeisesti menee jollekin rumpukurssillekin siellä. Niin ettei se ihan pelkkää lomaa ole. Siellä on näihin aikoihin kuuma kesä, ja tarvittiin kaikenlaisia rokotuksia ennen matkaa.
Haikealta tuntuu, kun ei voi jouluna tyttärelle edes soittaa, kun ei anopilla ole puhelinta. Mutta kaipa se tytär sitten voipi käydä jossain soittamassa. Ja sähköpostiakin voi lähetellä. Onneksi. (RVC)
Ummet ja lammet, terkkuja Italian Marchesta 
Tämä sivupohja on ihan kaunis ja herkkä.
Siun joulussasi on nyt te kaksi.
Voitte tehdä erilaisen joulun.
Mitä tahansa. =)
Ja nostaa maljan vaikkapa yhtaikaa miehesi
ja tyttäriesi kanssa samalla kellonlyömällä.
Elä ole surullinen.
Tämä on joulu uudenlainen. =)
Kiitos, Hallatar. Tuo samanaikainen skoolaaminen on hyvä idea. Olen juuri toipumassa tästä kamalasta flunssasta. Ja huomenna olisi pikkujoulu yhden Suomi-kerhomme jäsenen luona. Saa nähdä olenko kunnossa osallistumaan.
*lähettää parantavia säteitä*
Sama juttu täällä, lapset väärällä puolen maapalloa eikä joulusta tietoakaan – onneksi on skype.
Tykkään tästä sivupohjasta kaikista eniten, taidan olla tapoihini piinttynyt, mutta jotenkin tämä on niin kaunis ja blogisi nimeen sopiva.
Sirokko, olen täysin samaa mieltä. Skypeen en ole vielä perehtynyt, kun minulla on niin halvat puhelut, ja toisella tyttärelläni ei ole edes sähköpostia. Sitten kun otan Wi-Fin, kokeilen myös tuota skypeä.
Kyllä täällä serntään joulu on, tosin kovin erilainen kuin Suomessa. Ei ole virallista joulurauhaa, ja supermarketitkin auki iltakahdeksaan. Toisaalta lapset kuuluvat jollakin lailla joulutunnelmaan, ja ainoa kolmannen polven edustaja ehti jo aikuiseksi, muttei ole vielä jälkikasvua hankkinut. No yritämme olla itse lapsenmielisiä. Ja suomalaiset joululaulut tuovat tunnelmaa, kuten myös koristelu. Ja onhan meillä nuo Suomikerhon pikkujoulutkin.