Kohti suvaitsevampaa yhteiskuntaa
Jatkuvasti lisääntyvät monirotuiset avioliitot edustavat joka tapauksessa syntymässä olevaa, suvaitsevampaa yhteiskuntaa. Eri rotujen välinen kanssakäyminen on muutenkin lisääntynyt. Myös mediat ovat vaikuttaneet kehitykseen, samoin mustien ja sekaparien esiintyminen mainoksissa. Monirotuisten avioliittojen tukemiseksi on perustettu lukuisia tukiryhmiä eri puolille Yhdysvaltoja, jopa Virginian yliopistoon.
Nykyään rotujen välisiä avioliittoja vastustavat yllättäen mustat naiset, koska he pelkäävät jäävänsä ilman aviopuolisoa, kun mustien miesten avioliitot valkoisten naisten kanssa ovat paljon yleisempiä kuin mustien naisten ja valkoisten miesten liitot. Naimaikäisiä mustia miehiä Yhdysvalloissa on muutenkin vähemmän kuin mustia naisia ja huomattava määrä heitä on myös vankiloissa. Vuonna 1992 eräät tutkijat totesivat, että kolmea alle 30-vuotiasta mustaa naista kohti oli vain yksi musta naimakelpoinen mies, joka eli köyhyysrajan yläpuolella.Varsinkaan mustien oikeuksien puolesta taistelevien miesten avioliittoja valkoisten naisten kanssa ei liioin katsota hyvällä silmällä mustien omassa piirissä.
Myös aasialaisten miesten mahdollisuudet löytää itselleen puoliso ovat vähentyneet, kun valkoiset miehet vievät vihille yhä useammin joko aasialaisen tai aasialaissyntyisen naisen. Aasialaisista miehistä naimattomiksi jää jopa 20 %. Kiinassa vaimopulaan on johtanut myös yhden lapsen salliminen pariskuntaa kohti. Poikalapsien suosimisen seurauksena on 20 miljoonaa kiinalaismiestä tuomittu naimattomuuteen. Se taas on johtanut morsianten kidnappaamisen lisäksi kiinalaisten miesten morsiamenhakumatkoihin mm.Taiwaniin.
Tilastoissa rotuja luokitellaan yhä
Rotujen mukainen luokittelu on kuitenkin säilynyt Yhdysvalloissa, ja ihmiset tilastoidaan tarkoin sen mukaan, mitä rotua he edustavat. Sama koskee rotujen välisiä avioliittoja. Vuoden 1997 väestölaskennan mukaan väestöstä 72.7 % oli valkoisia, 12.1 % mustia, 1 % oli Amerikan intiaaneja tai syntyjään Alaskasta, 3.6 % aasialaisia tai Tyynen meren saarilta, 11 % hispani-rotua (Hispanic), johon kuuluvat meksikolaiset ja muusta Latinalaisen Amerikasta tulleet väestöryhmät.
Vuonna 1970 Yhdysvalloissa oli 310 000 monirotuista avioparia, vuonna 1990 peräti 1 461 000. Sekin oli kuitenkin vajaat kolme prosenttia kaikista aviopareista (51 718 000). Mustien ja valkoisten välisiä avioliittoja oli 213 000, joista mustan miehen ja valkoisen naisen välillä solmittuja 159 000. Valkoisen ja jonkin muun kuin afrikkalaisen rodun edustajan välisiä avioliittoja oli 1 173 000, mustan ja jonkin muun värillisen rodun edustajan välisiä avioliittoja 75 000.
Vuonna 1995 monirotuisia aviopareja oli 1 392 000. Mustien ja valkoisten avioliitot olivat lisääntyneet 328 000:een ja valkoisten miesten avioliitot mustien naisten kanssa yli kaksinkertaistuneet 122 000:nteen, kun taas valkoisten avioliitot muiden rotujen kanssa olivat vähentyneet 988 000:nteen.
Rotujen välisiä avioliittoja solmivat henkilöt ovat usein korkeasti koulutettuja, edustavat ammatillista keskiluokkaa tai työväestöä, avioituvat vähän vanhempina, usein he ovat olleet aikaisemmin naimisissa, ja usein perhepiirissä on muitakin jäseniä, jotka ovat menneet naimisiin eri rotua tai ainakin eri kansallisuutta edustavan henkilön kanssa. Jotkut haluavat taistella vallitsevia normeja vastaan, toiset eivät hyväksy yhteiskunnan vallitsevia arvoja, uskomuksia ja politiikkaa, tai haluavat vain erottautua omasta ryhmästään. Jotkut pyrkivät parantamaan elämänsä laatua, jotkut ovat seikkailijoita, joista eri rotua edustava henkilö on jännittävä kokemus. Jotkut uhmaavat auktoriteettaja, ja jotkut vain yksinkertaisesi rakastuvat toista rotua edustavaan henkilöön.
Myös etniset seka-avioliitot lisääntyvät jatkuvasti Yhdysvalloissa. Ennen vuotta 1930 eri kansallisuuksien välisistä avioliitoista syntyneiden lasten osuus oli 20 %, vuoden 1960 jälkeen syntyneiden joukossa se on 75 %. Ja vuonna 1980 valkoisten avioliitoista enää neljäsosa oli solmittu saman etnisen ryhmän jäsenen kanssa. Vain hispanit ja italialaiset menevät enimmäkseen naimisiin oman etnisen ryhmänsä edustajan kanssa. Ennusteiden mukaan Yhdysvaltojen väestöstä olisi vuonna 2050 enää 53 prosenttia “valkoisia”, 25 % espanjalaissyntyisiä ja latinalais-amerikkalaisia, 14 % mustia, 8 % Aasiasta ja Tyynen meren saaristosta tulleita ja enää 1 % Amerikan alkuperäisten asukkaiden, intiaanien jälkeläisiä.
Monirotuiset lapset
Monirotuisista avioliitoista syntyneiden lasten määrä Yhdysvalloissa on nelinkertaistunut 20 vuodessa. Kun heitä oli vuonna 1970 vähemmän kuin 500 000, oli heidän lukunsa vuonna 1990 jo kaksi miljoonaa. Monirotuiset lapset joutuvat usein kärsimään eriarvoisuudesta sekä kotona että yhteiskunnassa. He voivat kärsiä myös identiteettikriisistä.
Jos he valitsevat identiteetikseen jommankumman vanhemman rodun, toinen vanhemmista voi loukkaantua siitä. Yhteiskuntakin voi olla hyväksymättä heidän valintaansa. Lapsi, jolla on erirotuiset vanhemmat, voi joutua kärsimään rasismia molempien edustamiensa rotujen taholta. Ja heistä saattaa tulla väliinputoajia, joita ei hyväksytä kummankaan rodun joukkoon, koska he saattavat olla liian tummia valkoisiksi ja liian vaaleita mustiksi. Lisäksi joku lapsista voi olla vaaleampi tai tummempi kuin toiset. Siitä voi seurata sisarkateutta. (Issues of Biracial Children, Interracial Marriages). Tilannetta kuvaa hyvin Hughes Langstonin runo “Cross”
My old man´s White old man,
And my old mother´s Black,
If I ever cursed my White old man,
I take my curses back.
If I ever cursed my Black old ma,
And wished she were in hell,
I´m sorry for that evil wish,
And now I wish her well.
My old man died in a fine White house,
My ma died in a shack,
I wonder where I´m gonna die,
Being neither White nor Black.
Kuitenkin monirotuisessa, kuten muissakin monikulttuurisissa perheissä kasvaneilla lapsilla on myös etua siitä. He tutustuvat vanhempiensa kautta kahteen kulttuuriin, jotka ovat monesti kovinkin erilaisia, ja puhuvat useimmiten myös useampia kieliä. Näin he pystyvät kommunikoimaan muita rotuja edustavien ihmisten kanssa. Näin he voivat antaa oman merkittävän panoksensa rasismin ongelman ratkaisemisessa, sillä jotakuta ihmistä tai ihmisryhmää ei voi oppia tuntemaan hyvin ja ymmärtämään olematta läheisessä suhteessa häneen tai heihin. (RVC)
PS. Oheinen runonpätkä vapaasti suomennettuna:
Risteytetty
Isäni on valkoinen ja äitini musta.
Jos ikinä kirosin valkoista isäukkoani,
peruutan kiroukseni.
Jos konsanaan kirosin mustaa äitiäni,
ja toivotin hänet helvettiin,
olen pahoillani tuosta häijystä toivotuksesta,
ja toivotan nyt hänelle kaikkea hyvää.
Isäni kuoli hienossa valkoisessa talossa,
äitini kuoli hökkelissä.
Ihmettelen, missä itse tulen kuolemaan,
kun en ole valkoinen enkä musta.
Tulikohan tästä rasismi-aiheesta nyt laitettua liikaa tähän blogiin, kun kukaan ei kommentoi.
Oli niin tyhjentävästi kerrottu ettei tähän ole enää mitään lisäämistä. Jatkamme käytännön harjoittelulla. Minun suvunjatkeeni alkavat vaalentua uhkaavasti, lastenlapsissa on enää neljännes vierasta väriä.
Kiitos kommentista, Sirokko. Tuo värierottelu jenkeissä oli/on ihan kornia. Minulla on sellainen kokemus tyttäreni puolisosta, joka on mustasta Afrikasta Gambiasta, että ei sitä ajan mittaan tavallaan enää edes näe sitä tummaa väriä. Koska hän on Mass ja sillä siisti. Tosin valokuvissa eivät aina edes silmät erotu kunnolla. Niin tumma hän on.
Muuten tyhjentävä kertomukseni on artikkelini Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina-seminaariraportissa. Kun Arkitehti haastoi kirjoittamaan rasisimista, ajattelin, että tämä saattaisi kiinnostaa. Ja eihän sinne siirtolaisuusinstituutin sivuille kovinkaan moni eksy sitä meidän raporttia lukemaan. Joka tapauksessa tuon artikkelin takana oli aikoinaan monen viikon työ.
Tyhjentävä vastaus tosiaan:) Vaalien yhteydessä tuli Yhdysvalloista tuota tilastotietoa ja tosiaan ihmettelin kuinka tarkasti eri rodutkin on tilastoitu, ei vain kansallisuuksia. Obama lausahdus perheestään oli minusta mainio:perheeni on kuin YK:) Sitähän monirotuinen kansa kai voisi parhaimmillaan olla. Minusta tuntuu, että rotua enemmän kansallisuus ja uskonto erottaa ihmisiä?!?
Kiitos kommentista, Inkivääri. Tuota Obaman lausahdusta en ollut kuullutkaan. Mainio tosiaan. Vaikea sanoa, mikä eniten erottaa, koska ihmiset ovat niin erilaisia. Voi pitää paikkansa joidenkin sellaisten ihmisten kohdalla, joille uskonto on hyvin tärkeä. Summa summarum: niillä, joilla on hyvin vähän kosketusta ulkomaalaisiin ja toisin ajatteleviin, on enemmän ennakkoluuloja.
Pohjimmaltaanhan ihmiset ovat kuitenkin hämmästyttävän samanlaisia. Kaikesta huolimatta. Joka tapauksessa kannattaa tutustua eri kulttuurien eroavaisuuksiin, ja eri uskontoihin, jos joutuu tekemisiin paljon ulkomaalaisten kanssa.