Ihan vahingossa poistin sen kirjoitukseni Kylppärin vankina, ja samalla hävisivät tietysti myös Hallattaren ja Sirokon myötätuntoiset kommentit. Olen tosiaan pahoillani ja anteeksipyynnön valkaa. Ei todellakaan ollut tarkoitukseni niitä hävittää, vaan siirtää oma kommenttini lähettääkseni sen uudelleen hallintasivulta. Tosi tylsää.
No, yritän muistaa, mitä itse olin kirjoittanut suurin piirtein, mutta kommenttejahan, jotka poistuivat artikkelin mukana, en tietenkään takaisin saa. 😦
PS. Onkohan kellekään muulle sattunut moista koskaan???
Ummet ja lammet, terkkuja Italian Marchesta 
Voi Ritva-rakas! =)
Kaikille sattuu aina kaikenlaista.
Varsinkin nettimaailmassa
kirjoitukset katoavat alta aikayksikön
NIIN helposti.
Mie ainakin yleensä pahennan hätäilemällä
tekstini katoamista. Mutta on siis sattunut miullekin. =)
Toivottavasti siulle ei jäänyt vessakamoa
siitä lukkokokemuksestasi?
Ja ovi on jo kunnossa?
Ja kellekään sie et todellakaan ole mitään
anteeksipyyntöjä velkaa. =)
*halitus*
Kiitos, IHANA Hallatar! Ovi on kunnossa, enkä saanut vessakammoa. Onneksi, kun se huone on samalla myös kylppäri! Ja varmaan lukko olokin ruosteessa, kun siellä on aina välillä kosteutta. No 21 vuotta se kesti. Nyt olemme varovaisempia ja öljyämme lukot aina silloin tällöin.
Ritva – minulla ainakin Googlen syötteenlukija, jolla nykyisin blogeja katsastelen, oli ottanut koneelleni ”talteen” sen sinun kadottamasi kirjoituksen, vasta tänään sitä katsoinkin. Voin lähettää sen sinulle sähköpostilla, mutta kun en löydä sähköpostiosoitettasi… Lähetä osoitteesi vaikka tähän osoitteeseeni, joka olen kommentoidessani ilmoittanut, saat sen varmaan kojelaudasta WordPressissä näkymään.
Jl, hienoa, olisi tosi kiva saada se teksti takaisin!
Sähköpostini on ritviecav(at)gmail.com.
Suurkiitos!