Kertomatta paras
Mottoni on
aina ollut, että kaikki
tieto ei ole tarpeellista.
Kaikilla meillä lienee ne
pienemmät tai suuremmat
salaisuutemme, jotka jätämme
kertomatta.
Me varjelemme niitä kuin
pieniä jalokiviä myös
läheisiltämme.
Pienet ja isot
paheemme
tai suuret
unelmamme,
jotka eivät koskaan
toteudu. Tai kukapa sen
tietää. Kenties me
viemmekin ne
kanssamme
tuonpuoleiseen.
(RVC)
Saatanpa viedä omani tuonpuoleiseen, koska eivät kaikki salaisuudet välttämättä ole jalokiviä, vaan möykkyjä muistoista , joita ei tohdi kertoa, koska niitä tuskin jaksaa muistella.
Niitä on kaikilla.
Hyvinkin totta. Ajattele marjaisan tavoin, salaisuuteni on vain minun, en voi sitä jakaa – koskaan.