Ummet ja lammet, terkkuja Italian Marchesta

Kello 13
Keittiössä koko kansa.
Onhan Italiassa
lounaan
aika
ja
uutisten.
Kansa syö ja
nauttii ateriasta,
jonka höysteenä
ovat uutiset.
Keittiössä
on
harvoin
niin hiljaista.
Kaikki tuijottavat
kuvaruutua hiiren hiljaa.
Siellä vilahtavat toimittajat,
poliitikot ja muut julkkikset. Ja
uutiset kertovat kolareista, yliajoista,
raiskauksista ja murhista. Hyvät uutiset
ties minne kadonneet!
(RVC)
PS.  Runotorstain haasteena KEITTIÖ

KUN EI POLLA RIITÄ
Ihan piposta vedetty,
ja vielä huonosti edetty,
sanoi firman insinööri.
Ja kaikuna koko kööri.
Nämä on nyt niitä,
kun ei polla riitä.
Se siitä.
Eihän tässä muukaan auta,
kirosi insinööri: jumalauta.
Paras kun menet kassan kautta.
Ei tule toista harjoittelukautta.
(RVC)

MURHEEN MURTAMA MIES
Hän oli syvästi murtunut,
murheen murtama mies,
sielunsa surusta sairas.
Koskaan enää hän ei
kuulisi armaansa
heleää ääntä ja
lempeää laulua
avatessaan kotioven
rankan työpäivän jälkeen.
Hän oli nyt aivan avuton ja
rikkinäinen, mies ilman toivoa.
Mikään ei ollut, eikä olisi  koskaan
enää samanlaista. Mikään ei ollut enää
mitään. Miksi et odottanut minua? hän
huusi pohjattomassa epätoivossaan.
(RVC)

YHTÄ DRAAMAA
Italiassa kaikki on yhtä draamaa.
Politiikkakin. Erityisesti politiikka.
Suurten ihmisten pientä draamaa,
pienten ihmisten suurta draamaa.
Kun jokainen haluaisi olla
kukkona tunkiolla,
ottaakseen
kiinni
vallan
kahvasta
mutta
kun
tunkioita
ei riitä kaikille.
Se on iso draama,
suorastaan melodraama
tunkijoille ja onnen onkijoille.
(RVC)

LUOKAN HELMI
Että
se Helmi
oli uskomaton.
Luokan helmi, joka
loisti tiedoillaan, joita sen
ikäiseltä kukaan ei olisi osannut
odottaa. Muuten hän oli sulkeutunut
kuin simpukka, joka ei paljastanut
itsestään mitään. Ei iloa, ei surua.
Aina niin asiallinen ja vakava
ilme pikkuvanhoilla
kasvoillaan
että.
(RVC)

SILIRIMPSIS
o
Laitas kaksi koskista,
kolme porvoon lankkua,
neljä votkaa ja tuplaviski.
Eikös olekin mukavaa, kun
kaiken voi hukuttaa viinaan:
tuskan  ja masennuksen,
pettymyksen ja ivan,
niin rahahuolesi
kuin  ilonkin.
Hälläväliä!
Silirimpsis,
itku pitkästä ilosta.
Kippis vaan ja kulaus.
Hei kudnaada korkin alla.
(RVC)
PS. Silirimpsis – sileä tie ojasta allikkoon.

…. kuten lasikin
Meillä
oli ensin alkuun
niin hauskaa. Soitit
ihanasti pianoa, ja minä
lauleskelin. Osasit olla niin
viehättävä. Se oli mahtavaa
niin kauan kun sitä kesti.
Ja sinun lasisilmääsi
silmälasien
takana
tuskin
huomasin, kun
näit hyvin minutkin.
Mutta avioliitossa muutuit
pian isäsi kaltaiseksi, joka
hakkasi vaimoaan milloin
mistäkin mitättömästäkin
syystä tai vain varmuuden
vuoksikin. Eihän sellaista
elämää voinut jatkaa
lastenkaan
vuoksi.
Erosimme.
Toista vaimoasi
kohtelit jos mahdollista
vieläkin kurjemmin. Kertoi
hautajaistesi jälkeen tyttärieni
velipuoli. Ei ole helppoa unohtaa
haavoja kehossa [...]

Sillan rakentaja

Siellä
häntä odotti
erilainen maailma,
toisenlainen kulttuuri,
tuntematon tulevaisuus.
Mutta ei hän pelännyt.
Rakkaus on väkevä
voima. Sitä ei
pysäytä
mikään.
Ja niin hänestä tuli
yksi sillanrakentajista,
yksi niistä, joka luovat
näkymättömiä siltoja
kansojen välille.

(RVC)

Runotorstain kuvahaaste

NUORATTA TANSSIKAA
Voi teitä nuorallatanssijat!
Lopettakaa jo se rumba!
Ottakaa ainakin, edes
kerran ilo irti
elämästä!
Se on lyhyt,
paljon lyhyempi
kuin arvaattekaan!
Rentoutukaa kunnolla
kerrankin!  Tulkaa vaikka
Italiaan. Täällä tehdään töitä
laulellen, lauletaan töitä tehden.
Eikä sitä ehkä huomaakaan, mitä
tuli tehdyksi. Elämä on nauttimista,
ei raatamista varten. Tanssikaa
valssia tai tangoa tai jenkkaa
tai letkajenkkaa tai
sitä rumbaakin,
mutta ilman
nuoraa!!
Saanko luvan!
(RVC)

Terkut avaruudesta
Ne on tulleet, Mummiiii! Tule ikkunaan, tule pian Mummiiiii! Kappas vain,
siellähän ne on. Mitä lie vakoojia. Jostain maailmankaikkeudesta! Ties
mitä ne oikein haluaa! Ei sitä voi edes arvata. Niitä avaruusolentoja!
Taitaa tulla ankeata ajat, ihan syräntä kiristää. Pitänee ottaa
parit pillerit. Ole nyt varovainen, kulta. Älä mene, kulta,
yksin ikkunaan. Äläkä yritäkään mennä ulos.
Ainakaan yksin. Vielä mukaansa [...]