Posted by: ritviecav on: heinäkuu 31, 2009
…. minä ja miehenikin tavallaan
Erehtyminen on inhimillistä ja virhearvioita voi sattua kenelle tahansa. Ja tottakai niitä on sattunut minullekin. Montakin kertaa. Nyt kuitenkin tuli mieleeni tapaus, jolloin olin itse virhearvion kohteena.
Olin muuttamassa Italiaan, ja niin kuin on ollut monesti tapana sanoa ”miehen perässä”. Siitä tulee ensi vuoden toukokuussa kuluneeksi 25 vuotta. Enkä ole koskaan ollut niin [...]
Posted by: ritviecav on: helmikuu 27, 2009
… se olikin runo isästäni
Vasta luettuani edellisen postaukseni kommenteista sen, joka on Helmin kirjoittama, tajusin yhtäkkiä, että runon henkilö olikin minun isäni. Olin viisivuotias, kun äitini Vieno kuoli keuhkotautiin keväällä 1946. En nähnyt enää isääni, joka oli surun murtama. Ja tuota suruaan hän oli nähtävästi kuljettanut mukanaan koko lopun elämäänsä, vaikka olikin ollut kaksi [...]
Posted by: ritviecav on: helmikuu 17, 2009
Sirokko haastoi minut jokin aika sitten kirjoittamaan hurjan jutun. Mielestäni tämä on sellainen, vaikkei ihan uusi olekaan.
HARJOITTELIJANA MIESTEN LEHDESSÄ
Sanoivat hukkuvansa papereihin. Ojensin auttavan käteni yli paperiläjien, ja ne rauhoittui, kun kerroin olleeni mielisairaalassa töissä.
Järjestin papereita ja luin oiko kahden neliön komerossa. Konttoripäällikön röntgensilmä leimasi muistiin neljän naisen töihin tuloajat. Urokset saapui puolelta päivin ja lähti [...]
Posted by: ritviecav on: tammikuu 22, 2009
Varhaislapsuus hämärän peitossa
Suomessa asuva tyttäreni sanoo muistavansa joitakin tilanteita ihan varhaislapsuudestaan. Jopa sellaisia, jolloin hän ei ollut vielä täyttänyt kahta vuottakaan. Itse en muista oikeastaan juuri mitään varhaislapsuuteni tapahtumista. Se on kaikki hämärän peitossa.
Ainoa asia, jonka hyvin hämärästi muistan, on äitini kuolinvuoteellaan. Olin silloin viiden vanha. Yritin puhua hänelle, mutta hän ei vastannut [...]
Posted by: ritviecav on: joulukuu 6, 2008
…. aina Hiililaiva Malmin haaksirikko
Vuonna 1979, itsenäisyyspäivän iltana, Hiililaiva Malmilla oltiin merihädässä. Siis viisitoista vuotta ennen Estoniaa. Puolasta Turkuun matkalla olleen hiililaiva Malmin haaksirikko vei mukanaan puolet laivalla olleista 28 henkilöstä. Uhrien joukossa oli nelihenkinen perhe, jonka isä työskenteli aluksella. Voimakkaat, yli kymmenen metrin korkuiset aallot veivät mukanaan myös perheen kaksi pientä tytärtä.
Tytöt [...]
Posted by: ritviecav on: lokakuu 27, 2008
Siis sivuista on kyse. Sivuilla (yläpalkissa) on nyt valmiina teksti, jota ehkä odotit: Kertomus siitä, kuinka oikein jouduin tänne Italiaan. Tervetuloa kurkistamaan sivua Kohtalokas matka ! (RVC)
Posted by: ritviecav on: syyskuu 21, 2008
Oli todella sykähdyttävää kuulla tänään radiossa äskettäin kuolleen Juha Virkkusen ääni, joka oli juuri sellainen jollaisena sen muistinkin. Kyseessä oli vanha nauhoitus ohjelmasta, jossa pohdittiin 100 vuotta sitten syntynyttä, edemennyttä Mika Waltaria ja hänen kirjailijaprofiiliansa. Oli todella hieno idea radion väeltä lähettää ulos tuo ohjelma. Se tuntui todella lohdulliselta. Ainakin ääni jäi jäljelle Juhan pitkästä [...]
Posted by: ritviecav on: kesäkuu 23, 2008
MInulle tuli tuosta edellisen postaukseni haasterunosta mieleen Salvatore Quasimodon runo Ja äkkiä on ilta. Siinä on kolmella rivillä sanottu todella paljon. Siitä voi löytää mahdottoman monia merkityksiä. Hieno runo, jonka poimin Mirjam Polkusen, Satu Marttilan ja Juha Virkkusen toimittamasta kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla, johon oli koottu samannimisessä radio-ohjelmassa kuultuja yleisön toivomia runoja.
Minulla on sarjan [...]
Posted by: ritviecav on: kesäkuu 4, 2008
Tänään minulla on pallo hukassa, enkä oikein osaa tarttua mihinkään. Tuli niin tyhjä olo. Sain nimittäin eilen illalla tietää pitkäaikaisimman lapsuuden ystäväni Monikan puolison kuolemasta siellä Suomessa. Myös vainaja oli pitkäaikainen ystäväni.
Muistan hyvin kesäisin maalla ne kerrat, kun ystävättäreni, joka oli kiinnostunut naapurin pojasta, halusi minut esiliinaksi mukaansa pelaamaan krokettia tämän luo. Olinkin sitten kolmantena [...]
Posted by: ritviecav on: toukokuu 23, 2008
En koskaan unohda sitä hämminkiä
Joskus tuntuu siltä, että sellaisia asioita, joita ei voi unohtaa, on vaikka kuinka paljon. Vaikka sanotaankin: Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. Aika rasistinen sanalasku muuten, sillä asiahan on täsmälleen päinvastoin. Vanhoja pitää muistaa, vanhoja ihmisiä siis. Paljon enemmän kuin yleensä tehdään tänä ikuista nuoruutta ihannoivana aikana. [...]
