Edellisen postauksen kirja-arvostelussa todettiin, että Monikulttuurinen perhe-kirjan kirjoituksissa on vallitsevana  naisten näkökulma.  Tämä pitää varmasti paikkansa, koska kaikki kolme tai oikeastaan neljä kirjoittajaa, kun johdanto-osuus otetaan mukaan, ovat naisia. Mutta ei se ihan pelkästään siitä johdu.

Ainakin minusta näyttää siltä, että useimmissa tapauksissa miesten tekemisiä ei arvostella samalla lailla kuin naisten.  Ehkä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.  Miehet ovat kuitenkin kaikissa yhteiskunnissa yleensä vahvemmasta asemassa kuin naiset, jotka joutuvat sopeutumaan. Poikkeuksen tästä kuviosta tekevät ne länsimaalaiset miehet,  jotka avioituvat islamin uskoisen naisen kanssa.  He joutuvat yleensä kääntymään islamin uskoon, mutta sen tehtyään heidän asemansa vaimonsa kotimaassa on tiettävästi samanlainen kuin muillakin miehillä.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö miehen tai miesten näkökulma näistä asioista olisi tärkeä ja kiinnostava.  Siksi kysyinkin eräältä tutulta suomalaiselta mieheltä, toimittajalta, joka on naimisissa italialaisen naisen kanssa, ja jonka tiesin lukeneen kirjamme, oliko häntä häirinnyt kirjoittajien naisnäkökulma. Ei ollenkaan, hän vastasi.  Keskusteltuamme aiheesta jonkin tovin pyysinkin häntä ystävällisesti kirjoittamaan kirjasta oman arvionsa toimittamaani Italian suomalaisten Mansikka-lehteen. (http://mansikat.vuodatus.net)  Odotan kiinnostuksella hänen artikkeliaan.  (RVC)