Posted by: ritviecav on: syyskuu 30, 2008
Kertomatta paras
Mottoni on
aina ollut, että kaikki
tieto ei ole tarpeellista.
Kaikilla meillä lienee ne
pienemmät tai suuremmat
salaisuutemme, jotka jätämme
kertomatta.
Me varjelemme niitä kuin
pieniä jalokiviä myös
läheisiltämme.
Pienet ja isot
paheemme
tai suuret
unelmamme,
jotka eivät koskaan
toteudu. Tai kukapa sen
tietää. Kenties me
viemmekin ne
kanssamme
tuonpuoleiseen.
(RVC)
Posted by: ritviecav on: syyskuu 29, 2008
Tähänkö on tultu?
Luin Iltalehdestä, miten muuan sairaanhoitaja (58v.) hetkeäkään epäröimättä luovutti tyttärelleen (35v.) tämän tarvitseman munuaisen ja joutui sen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin. Hän antoi tyttärelleen normaalin elämän ja säästi huomattavasti yhteiskunnan varojakin, kun tyttären kalliit hoidot voitiin lopettaa.
Mutta mitä teki Kela? Munuaisen luovuttaja sai ”palkaksi” taloudellisen ahdingon, kun Kela päätti, ettei hän [...]
Posted by: ritviecav on: syyskuu 24, 2008
Noin yksitoista kuukautta sitten järkytyimme Jokelan koulun kammottavista tapahtumista. Minäkin täällä Italiassa ihan kyyneliin asti. Ja taas samanlainen tapaus. Uhreja vain on tällä kertaa enemmän. Kirjoitin silloin mm. seuraavaa: En keksi ainuttakaan sanaa, joilla voisi lohduttaa tuon sokean väkivallan uhreiksi joutuneiden omaisia. En usko, että hyvin helposti löytäisin sanoja myöskään tuon hirvittävän hirmutyön [...]
Posted by: ritviecav on: syyskuu 21, 2008
Oli todella sykähdyttävää kuulla tänään radiossa äskettäin kuolleen Juha Virkkusen ääni, joka oli juuri sellainen jollaisena sen muistinkin. Kyseessä oli vanha nauhoitus ohjelmasta, jossa pohdittiin 100 vuotta sitten syntynyttä, edemennyttä Mika Waltaria ja hänen kirjailijaprofiiliansa. Oli todella hieno idea radion väeltä lähettää ulos tuo ohjelma. Se tuntui todella lohdulliselta. Ainakin ääni jäi jäljelle Juhan pitkästä [...]
Posted by: ritviecav on: syyskuu 19, 2008
Näin helppoa se on
Ne kai kuvitteli, että se olisi
ollut tosi helppo nakki.
Toihan ne sen autolla
melkein kotitalon
ulko-oven eteen
ja olihan se
jonkin verran
huppelissakin.
Mutta sepä vetikin
niitä nenästä: Voi nyt ei sovi,
mutta tulkaa tähän samaan paikkaan
uudestaan huomenna
samaan aikaan.
(RVC)
(Runotorstain haaste Helppo)
Posted by: ritviecav on: syyskuu 11, 2008
TULIN OSAKSI SINUA
Et samonnut kanssani
vihreissä metsissä
vaan miljoonakaupungin
loputtomassa valomeressä
väsyksiin asti.
o
Kylki kyljessäsi, käsi kädessäsi
kuljin kanssasi maailman ääriin.
Minut sylisi lämpöön
rakkauden yltäkylläisiin
pitoihin veit,
hurmion huipulle nostit.
o
Syleilystämme lakanatkin
lämpenivät
ja suudelmat tulivuoren
laelta sulattivat roudan.
Ja kun pörrötit hiuksiani
vallattomin sormin,
sydämessäni liversivät linnut
ja viheriöi myöhäinen kevät.
o
Meren aaltojen kohistessa
tulin osaksi Sinua,
ja sieluni haavat
hellyytesi iäksi balsamoi.
Rakastan enkä saa rauhaa
erossa käsivartesi
lujasta syleilystä.
(RVC)
o
Pakinaperjantain teemana Lämpö
Posted by: ritviecav on: syyskuu 11, 2008
AJATUKSEN VOIMALLA
o
Kuvittelin
saavani sinut liikkeelle,
kun vain ajattelin sinua
intensiivisesti ja
keskittyneesti.
Ja katin häntää,
et tullut,
etkä edes soittanut.
Ei halaistua sanaa.
Ei ajatusta. Ei mitään.
Kuin olisin ilmaa sinulle.
Mitä minun nyt pitäisi ajatella?
Että olet unohtanut minut?
Että olet löytänyt uuden?
Että kaikki oli vain
kaunista unta?
(RVC)
o
EIKÄ SANOJA TARVITA
o
Ole minun lähelläni,
kun sanat takertuvat kurkkuuni,
ajatukset syntyvät kuolleina,
eikä minulla ole mitään sanottavaa.
Sinullekaan.
Ole minun lähelläni,
kun kyyneleet [...]
