Avoin kysymys Tyhjä paperi edessä pöydällä odottamassa on kyllä melkoisen ahdistava, jos sinulla ei ole harmainta aavistusta, mitä siihen kirjoittaisit. Aina siihen asti, kun olet saanut aikaseksi siihen jotakin. Vaikka vain kaksi sanaa. Sekin jo helpottaa, ja monesti mielikuvitus pääsee lentoon. Aika haastava on tuo Pakinaperjantain yhtälökin: Tyhjä? Valkoinen? Blanko? Loppu? Alku? Piti oikein ottaa [...]
Arkisto toukokuu 2008
Tyhjä? Valkoinen? Blanko? …
Kategoria(t): Haasteet, Pohdintoja | Julkaistu toukokuu 30, 2008 | 6 Kommenttia »
… suvi suloinen…
Kategoria(t): Haasteet, Omia runoja | Julkaistu toukokuu 29, 2008 | 6 Kommenttia »
NOSTALGIAA Taakse jääneitä huolettomia lapsuuden kesiä mökillä ja uimarannalla. Joita ei takaisin saa. Kukapa ei niitä ikävöisi. Täällä kaukana etelässäkin. Varsinkin täällä. Kun aika vielä kultaa ne muistotkin. (RVC)
Pakinaperjantain haaste
Kategoria(t): Haasteet, Muisteluja | Julkaistu toukokuu 23, 2008 | 3 Kommenttia »
En koskaan unohda sitä hämminkiä Joskus tuntuu siltä, että sellaisia asioita, joita ei voi unohtaa, on vaikka kuinka paljon. Vaikka sanotaankin: Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. Aika rasistinen sanalasku muuten, sillä asiahan on täsmälleen päinvastoin. Vanhoja pitää muistaa, vanhoja ihmisiä siis. Paljon enemmän kuin yleensä tehdään tänä ikuista nuoruutta ihannoivana aikana. Sen sijaan eräissä [...]
Runotorstain haasteena 2
Kategoria(t): Haasteet, Omia runoja | Julkaistu toukokuu 23, 2008 | 7 Kommenttia »
KAKSIN Kahvilan pöydällä koskemattomina kaksi kahvikuppia ja kaksi palaa mansikkakakkua. Kaksi silmäparia uppoutuneina toisiinsa pöydän yli. Heille maailmassa ja koko avaruudessa on olemassa vain he kaksi. (RVC)
Pakinaperjantain Tila
Kategoria(t): Haasteet, Omia runoja | Julkaistu toukokuu 19, 2008 | 7 Kommenttia »
NÄEN VALKEAT OVET Maailma on karu selli ja pahat sanat tulevat ja painavat minut seinää vasten. Näen kaikki valkeat ovet ja sadat silmät tyhjään tuijottaen. Ja kun valot sammutetaan, musta auto ajaa ylitseni. Aina uudelleen. (RVC)
Ihmisoikeudet
Kategoria(t): Haasteet, Omia runoja | Julkaistu toukokuu 15, 2008 | 3 Kommenttia »
Pääjohtaja Massiivinen kirjoituspöytä. Mahonkia. 1800-luvulta. Valkotukkainen hymytön fossiili pöydän takana. Ikkunasta tuleva sädekehä olkapäillään. Tarpeeksi pitkä matka ovelta pöydän luo saa kenet tahansa tuntemaan itsensä riittävän pieneksi. (RVC)
Muuntautuminen 2
Kategoria(t): Haasteet, Muisteluja | Julkaistu toukokuu 13, 2008 | 2 Kommenttia »
Maantienvärisestä “ihka aidoksi” blondiksi…. … tai ainakin melkein. Minäpä kerron, kun tämä akka muuntautui ihka oikeaksi blondiksi. Lapset oli pieniä ja olivat mummolassa, kun tarhat oli kiinni heinäkuussa. Meikä tyttö oli vielä nuori silloin. Nuori ja vähän nättikin, tai ainakin nätimpi kuin nyt konsanaan. Siitä on nähkääs jonkun verran aikaa. Tempus fugit. Aika rientää. Ja [...]
Pakinaperjantain Muuntautuminen
Kategoria(t): Haasteet, Muisteluja, Omia runoja | Julkaistu toukokuu 10, 2008 | 2 Kommenttia »
NÄKEMIIN TAIVAASSA Se oli hänen viimeinen keväänsä. Kahdeskymmenesneljäs. Kuoleva äitini synnytti minulle suloisen pienen sisaren, niin toivotun, niin odotetun. Mutta hänet riistettiin minulta pois. Säälittä. Näin siskoni useinkin milloin minkäkin pikku tytön karkaavassa katseessa. Ajattelin häntä alati. Miten olisin häntä etsinyt. Ja löydettyäni miten olisin hellinyt ja pitänyt hyvänä ja lujasti kiinni, enkä enää päästänyt [...]
Runotorstain kuvainspiraatio
Kategoria(t): Haasteet, Omia runoja | Julkaistu toukokuu 8, 2008 | 8 Kommenttia »
Valitettavasti kuvan siirtäminen tähän blogiin ei onnistunut, sillä kuva peitti koko kuvaruudun. Jos joku osaisi neuvoa, mitä tulisi tehdä, olisin kiitollinen ohjeesta kommenteissa. Alkuperäinen kuva tulee esiin Wikipediassa, kun klikkaat alla olevaa linkkiä. Maalaus: Henri de Toulouse-Lautrec/Wikimedia Commons ODOTUS Lähdettyäsi minun on kylmä ja kääriydyn vanhaan villatakkiisi vaatenaulakolla Kuljen ikkunasta ikkunaan ja kuuntelen ovia, mutta [...]
Pakinaperjantain Työ
Kategoria(t): Haasteet, Omia runoja | Julkaistu toukokuu 2, 2008 | 5 Kommenttia »
NOPEA TEHDASVALSSI Nainen ja robotti raskaassa työssä rinnakkain. Hitachin tehtailla ei työskennellä hitaasti. Miljoonia maksanut on robotti, mutta se tasoittuu, kun naiselle ei tarvitse maksaa paljoa. Työtahdin määrää robotti, se on oikein luotettava. Nainen taas – se myönnettäköön – on hyvin myötäilevä partneri. (RVC) PS. Ei ollut aikaa kirjoittaa uutta, mutta kun tämä runo sopi [...]
