Runotorstain KIIRE-haaste
Posted by: ritviecav on: joulukuu 17, 2007
ASEMATORILLA
Naurulokki istahtaa
A. Kiven
satavuotisen ikävän
uurtamalle otsalle.
Kansalliskirjailija
kyyhkysen kuonan alla
suomalaisen teatterin
umpihaudetta miettii.
Asemakello näyttää neljää
toriteatterin jokailtainen
näytelmä alkaa.
Kohtauksia elävästä elämästä
jossa menee hermot.
Pysäkille kolahtaa vaunu.
Ihmisiä juoksee sinne tänne
puhkuu puuskuttaa pusertuu
busseihin, pursuu ulos.
Marionetit ilman ohjaajaa.
Busseja tulee menee.
Henkilöautoja. Autohenkilöitä.
Tyhjäkäyntiä. Kaasua. Valomeri.
Hullunmylly. Oravanpyörä.
NYKYAIKA.
Ovet paukkuvat. Jarrut kirskuvat.
Torvet pauhaavat. Lasi helisee.
Metalli vinkuu. Sireenit ulvoo.
Liikenteen messu.
Toccata ja fuuga. Kateuspassio.
Arjesta pois pyhiin
vaeltajien vuoro.
(RVC)
4 vastausta kirjoitukseen "Runotorstain KIIRE-haaste"
joulukuu 18, 2007 at 2:25 ip
Kaksi maailmaa. Tosin myös Kiveltä meni hermot. Enemmänkin.
joulukuu 18, 2007 at 4:11 ip
Kiitos kommenteista Lachesis ja Helanes.
Kaaostahan se on, Lachesis, eikä ainoastaan joulun alla, mutta varsinkin silloin.
Totta, Helanes, tosiaan niin kävi Kivellekin, mutta eri syistä. Nerona ei ole helppoa elää. Toiset kestää sitä paremmin, toiset huonommin. Mutta kai se ympäristöllekin on vaikeaa. Mutta nythän poikkesin aiheesta.
joulukuu 19, 2007 at 8:26 ip
Tyhjönpäivänen hulluus tunkee selvästi esille.
Vaikeinta on nähdä se mikä on edessämme.
joulukuu 18, 2007 at 7:42 ap
Syntyy elävä kuva urbaanista kaaoksesta, lintu ehkä ainoa rauhallinen tarkkailija. Erityisesti pidin viimeisestä säkeistöstä, se kokoaa ja asettaa edelliset kehyksiin.